Huippu-urheilu meillä ja maailmalla

Tällä sivustolla käsitellään kaikessa laajuudessaan huippu-urheilua niin meillä Suomessa kuin kansainvälisillä kilpakentillä ja -radoilla – yleisurheilu, moottoriurheilu, jalkapallo, jääkiekko, tennis, hevosurheilu, jne. Olemme kaikkiruokaisia, vaikka erityisen painoarvon saavat suuret arvokisat.

Talviolympialaiset Pyeongchangissa 2018

 

Olympiarenkaat

Etelä-Korea toimi vuonna 2018 historiansa aikana jo toisen kerran olympialaisten isäntämaana. Pääkaupunki Soulissa käytiin kesäolympialaiset vuonna 1988. Suomalaisittain Soul jäi ennen kaikkea mieleen Tapio Korjuksen keihäskullan ansiosta. Vuonna 2018 ei kuitenkaan keihästä viskottu, sillä kyseessä olivat talviolympialaiset, jotka k’ytiin Pyeongchangissa 8.-25.2.2018. Aasiassa talvikisoja ovat aiemmin isännöineet Japanin Sapporo (1972) sekä Nagano (1998).

Iso kolaus Pyeongchangin olympialaisille oli NHL:n johdon keväällä 2017 tekemä ilmoitus siitä, että NHL-pelaajia ei tulla näissä kisoissa näkemään. Ehkä vielä tätäkin vakavamman varjon kisojen ylle langettaa Korean niemimaan jännittynyt poliittinen ja sotilaallinen tilanne ydinkokeineen. Rauhan kisoina pidettyjen olympialaisten soisi sujuvan juuri arvolleen sopivina, eli ilman uhkaa aseellisesta konfliktista.

Lajeja Pyeongchangissa oli mukana yhteensä 15, ja joukkoon mahtui jopa neljä uutta lajia. Curlingissa kisattiin ensimmäistä kertaa myös sekajoukkueissa, ja suomalaisille perinteisesti mitaleita hyvin tuoneessa lumilautailussa oli näissä kisoissa mukana myös ns. big air -kilpailu. Myös alppihiihdossa nähtiin sekakisa, ja viimeinen laji uusien lajien listalla oli massalähtönä toteutettu luistelu.

Jääkiekon MM-kisat 2018

Jokakeväistä suomalaisten kansanjuhlaa isännöi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa koskaan Tanska. Kisapaikkakuntina toimivat maan pääkaupunki Kööpenhamina sekä mantereen eli Jyllannin puolella sijaitseva Herningin kaupunki. Viime vuosien tapaan myös Tanskan kisoissa on mukana 16 maata. Mukaan on mahtunut myös yksi ensikertalainen, sillä Aasiasta Etelä-Korea selvitti tiensä ensimmäistä kertaa kisoihin. Paluun ylimmälle tasolle teki puolestaan Itävalta.

Alkulohkoja on jälleen kaksi, ja näistä Suomen Leijonat pelaavat B-lohkossa, jossa on lisäksi siis seitsemän muuta maata. Nämä ovat isäntämaa Tanskan lisäksi IIHF-rankingin mukaisessa järjestyksessä Kanada, USA, Saksa, Norja, Latvia ja Etelä-Korea. Tiukkoja matseja pohjoisamerikkalaisia vastaan siis ainakin on luvassa, mutta onpa Leijonalauma ollut viime vuosina yllättävän tiukoissa paikoissa myös altavastaajia kohdatessaan!

Jalkapallon MM-kisat Venäjällä 2018

Kun talviolympialaisista on selvitty, kääntyvät urheilumaailman katseet Venäjälle, jossa jalkapallon MM-kisat käydään 14.6.-15.7. Kisapaikkakuntia nähdään yhteensä 11, stadioneita 12. Valitettavasti Suomi ei tälläkään kertaa ole näissä arvokisoissa mukana, vaikka Huuhkajat hyvin karsintansa päättivätkin. Mukana sen sijaan on 32 maata, muun muassa MM-kisoissa debyyttinsä tekevä Islanti. Toinen debyyttinsä varmistanut maa tätä kirjoitettaessa on Panama.

Vaikka Venäjän kisoihin on liittynyt paljon kritiikkiäkin esimerkiksi kisojen valintaprosessia kohtaan esitettyjen korruptioepäilysten suhteen, voivat paikan päälle matkustavat fanit kuitenkin iloita siitä, että maan tiukat viisumivaatimukset eivät ole voimassa kisojen aikana kisamatkaajille. Suomesta on helppo matkata esimerkiksi Pietariin katsomaan otteluita, ja markkinoilla onkin jo tässä vaiheessa monia kisamatkoja Suomesta järjestäviä tahoja.

Mitä sitten itse kisoilta voi odottaa? Kuten aina jalkapallon maailmanmestaruudesta kamppailtaessa, ainakin tiukkoja otteluita ja yllättäviäkin lopputuloksia tullaan näkemään. Joitakin yllätyksiä on jo nähtykin, sillä esimerkiksi arvokisojen vakiokasvoista Alankomaat ja Yhdysvallat ovat tällä kertaa jääneet rannalle. Pelaajiston osalta voidaan spekuloida sillä, kenelle nämä kisat ovat uran viimeiset MM-kisat – ainakin tämän hetken maailman absoluuttiseen kärkeen kuuluvat Argentiinan Lionel Messi sekä Portugalin Cristiano Ronaldo saattavat tehdä viimeiset kisaesiintymisensä Venäjällä.

Arvokisoja riittää, mutta mistä huippu-urheilijat?

Kuten edeltä käy ilmi, eivät huippu-urheilun arvokisat todellakaan ole maailmasta loppumassa. Sen sijaan Suomessa on viime aikoina jouduttu usein esittämään vakavia kysymyksiä siitä, riittääkö meillä riittävän tasokkaita urheilijoita näihin tapahtumiin.

Yleisurheilun puolella mitalitoivot ovat jo pitkään tulleet lähinnä perinteisen lajimme, keihäänheiton, piiristä. Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen kaltaiset miehet eivät ole kuitenkaan enää nuoria, ja samalla muiden maiden valmennuksen taso on tässäkin lajissa mennyt lujaa eteenpäin. Katsotaan siis hieman, keitä voisivat tulevaisuuden suomalaiset huippunimet olla, niin yleisurheilussa kuin muissakin lajeissa.

Keihäänheitosta puheen ollen: vailla toivoa ei ole Suomen joukkue tässä lajissa edes edellä mainittujen miesten lopetettua. Ehkä mielenkiintoisin nuori nimi keihäänheitossa on vuonna 1997 syntynyt karjaalaislupaus, Oliver Helander. Kuten Karjaalle tyypillistä on, myös Helander harrasti pitkään käsipalloa BK-46:n riveissä. Heittokäsi lienee pitkälti kehittynyt palloilulajin parissa, mutta päälajikseen nuori mies valitsi keihäänheiton syksyllä 2016. Vuoden 2017 Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla ylittyi jo 80 metrin raja tuloksella 80,04 metriä, samalla tuli karnevaalien voitto. Kalevan kisoissa tismalleen samalla tuloksella tuli hopeaa.

Penkkiurheilijan elämää

Vaikka ei olisi olympiaurheilija tai muutoinkaan kilpailisi omilla suorituksillaan edes piirinmestaruustasolla, ovoi huippu-urheilu silti olla olennainen osa elämää penkkiurheilun muodossa. Varmasti jokaisen tuttavapiiristä löytyy yksi, jonka aikatalutu suunnitellaan Valioliigan otteluaikataulun mukaan tai toinen, jonka jokakeväinne lätkän MM-huuma saa koko muun maailman katoamaan. Myös kisareissut ovat tuttua kauraa omistautuneimmille penkkiurheilijoille, vaan voi tosifani nauttia urheilusta myös television tai internetin tarjoamien streamien avulla. Mutta otetaanpa nyt tarkempi katsaus siihen, mitä penkkiurheilijan elämä oikein pitääkään sisällään.

Oli penkkiurheilijan laji mikä tahansa – tai sitten useampi, näinkin voi olla – on sen arvokisojen aikataulut luettava huolella läpi jo paljon etukäteen. Myös eri sarjatasojen otteluaikataulut tulee tietysti syynätä ja sitten ovat vielä kaikki ystävyysottelut, joiden ajankohdista ei nistäkään voi olla tietämätön. Jo tähän kaikkeen saa ennen kauden alkua ja sen aikana kulumaan pitkänkin tovin. Ja kun ohjelma ja aikataulut ovat selvillä, voikin alkaa varata lippuja ja matkoja seuraamaan omaa joukkuetta, suosikkiurheilijaa tai lempilajia paikan päälle. Jos paikan päälle ei pääse, on tietenkin tärkeä tarkastaa jo hyvissä ajoin, mistä löytyy mahdollisimman katkeamatonta, suoraa ja hyvälaatuista videomateriaalia ottelusta tai kilpailusta. Suurempien lajien osalta voi penkkiurheilijaa onnistaa ja koko komeus esitetään suorana televisiosta – ja vielä sellaiseen aikaan, että katsomaan pääsee ihan kotisohvalta – mutta varsin usein kovan luokan fani on netin striimien armoilla. Netistä löytyvät myös penkkiurheilijan jännitystä tiivistävän toiminnan, nimittäin vedonlyönnin, apukeinot ja palvelut. Niin vanhemmat kuin uudetkin nettikasinot tarjoilevat tänä päivänä varsin laajasti myös vedonlyönnin palveluita, joten niitä kannattaakin tutkailla vaikkapa uusia kasinoita listaavilta nettisivuilta. Vaikkapa omasta vedonlyönnin osumistarkkuudesta tai oman suosikkijoukkueen edesottamuksista keskustellaan tietysti niin ikään internetissä, jossa pääse helposti osaksi faniklubeja ja muuta kannattajatoimintaa. Tietysti jos oma kannatuskohde on oman kylän futisjoukkue, ei nettiäkään verkostoitumiseen aina tarvita, mutta jos oma suosikki on vaikkapa NHL tai NBA joukkue, löytyy samanhenkistä faniseuraa helpoten netistä.

Uusia lupauksia

Turussa vuonna 1992 syntynyt Nooralotta Neziri ei enää ole aivan juniori-iässä, mutta edelleen laskettavissa huippulupaukseksi. Lähivuosina pika-aiturilta odotetaan kuitenkin lupausten lunastamista. Kesällä 2017 Neziri jätti pitkäaikaisen kotikaupunkinsa Porin ja vaikean loukkaantumisjakson taakseen ja muutti Jyväskylään parempien harjoitusolosuhteiden perässä. Vuosi 2018 tulee varmasti olemaan Nezirin uran kannalta erittäin ratkaiseva.

Entä sitten joukkueurheilu? NBA:ssa läpimurtoa Chicago Bullsin Lauri Markkanen on toki tämän hetken isoin suomalainen huippunimi, mitä nuoriin urheilijoihin tulee. Jääkiekon puolella läpimurron kynnyksellä olevista pelaajista voi mainita ainakin SaiPan 18-vuotiaan Urho Vaakanaisen ja samanikäisen HPK-hyökkääjä Kristian Vesalaisen. Jalkapallossa ehkä kuumin nimi tällä hetkellä on Pyry Soiri, jonka lähitulevaisuutta seuraamme tarkasti. Jos nämä lajit kiinnostavat, kannattaa tutustua ainakin Suomen jääkiekon pääsarjatasosta kirjoittamaamme artikkeliin täällä tai eurooppalaisesta huippukoriksesta kirjoittamaamme artikkeliin täällä.