Liiga – Suomen huippujääkiekko

Liiga, joka ennen myös SM-liigana tunnettiin, on jääkiekon korkein sarjataso Suomessa. Joistakin vastoinkäymisistä – kuten Jokereiden siirtymisestä KHL:ään – huolimatta se on säilyttänyt asemansa maamme suosituimpana palloilusarjana. Katsotaanpa hieman, miten tähän oikein on tultu.

Liigan historia

Jääkiekkopelaajan silhuettiJääkiekon Suomen mestaruudesta kilpailtiin ensimmäisen kerran jo kaudella 1927-28, mutta tuolloin oli vielä kyse cup-muotisesta kilpailusta. Ensimmäisen mestaruuden vei nimiinsä Viipurin Reipas, joka kukisti loppuottelussa helsinkiläisen Kronohagens Idrottsföreningin eli KIF:n. Varsinaiseen sarjamuotoiseen mestaruussarjaan siirryttiin kaudeksi 1933-34, jolloin mestaruuden nappasi Helsingfors Skridskoklubb eli suomeksi Helsingin Luistinklubi. Alkuvuosina vahvoihin seuroihin kuului myös sittemmin jalkapallon parista tutuksi tullut HJK Helsingistä.

Nykyisistä liigaseuroista ensimmäinen Suomen mestari oli Ilves, joka on edelleen kaikkien aikojen menestynein suomalainen jääkiekkoseura mestaruuksien määrässä mitattuna. SM-sarjaa eli Mestaruussarjaa pelattiin aina vuoteen 1975 saakka, jonka jälkeen pääsarja sai nimen SM-liiga ja se erosi omaksi organisaatiokseen Suomen jääkiekkoliiton alaisuudesta. Jääkiekkoliiton vastuulle jäi kuitenkin edelleen alempien sarjatasojen kilpailutoiminnan järjestäminen.

Modernin SM-liigan ensimmäisen mestaruuden vei nimiinsä TPS eli Turun Palloseura kaudella 75-76, Tapparan viedessä hopeaa ja Ässien pronssia. SM-liigaa pelattiin ensimmäiset 13 kautta kymmenen seuran voimin. Ensimmäisen kerran sarjaa laajennettiin kahdella joukkueella kaudelle 88-89, jolloin sarjaan nousivat SaiPa ja HPK. Molemmilla oli tosin aiemminkin takana kokemusta SM-liigasta.

Menestysjoukkueita ja muita kotimaisia huippunimiä

SM-liigan aikakaudella menestyneimmät seurat ovat olleet TPS ja Tappara, jotka kumpikin ovat vieneet nimiinsä yhteensä kymmenen mestaruutta. Oman dynastiansa koki myös Helsingin Jokerit 90-luvulla, jolloin se vei Otakar Janeckyn ja Markus Kettererin kaltaisten pelaajalegendojen johdolla neljä mestaruutta. Samalla Jokerit ja etenkin sen omistaja herättivät myös voimakkaita antipatioita muualla Suomessa ja HIFK-leirissä.

Historiansa aikana SM-liigassa on kiekkoillut monia pelaajia, jotka ovat siirtyneet jo melko nuorena NHL:n taalajäille tai esimerkiksi Ruotsiin tienaamaan leipäänsä. Siksi on vaikea vastata siihen, kuka on sarjan kaikkien aikojen pelaaja. Mikäli vastausta etsitään kaikkien aikojen pistemiehistä, nousee kaksi nimeä ylitse muiden. Tapparan miehenä tunnetuksi tullut Janne Ojanen takoi 876 runkosarjan ottelunsa aikana tehot 283+516=799. Runkosarjan kaikkien aikojen pistepörssissä toisena tulee Ässä-ikoni Arto Javanainen, tosin paremmalla ottelukohtaisella pistesuhteella – 668 ottelussa tehot 462+330=792.

Liiga tänään

Liiga on ollut suljettu sarja kaudesta 2000-01 lähtien, mutta Liigaan on voinut ajoittain nousta Mestiksestä täydennysmenettelyllä, mikäli on onnistunut täyttämään pelillisten ansioiden lisäksi myös tiukahkot taloudelliset kriteerit. Tuorein tulokasjoukkue sarjassa on kaudella 2016-17 ensiesiintymisensä tehnyt Mikkelin Jukurit. Alkuperäisiä SM-liigan perustamisesta asti pelanneita joukkueita tänä päivänä ovat HIFK, Ilves, Tappara ja TPS. Kärpät, Ässät, Sport ja Lukkokin olivat toki ensimmäisellä SM-liigan kaudella mukana, mutta ovat kukin käväisseet divarin puolella pidemmällä tai lyhyemmällä visiitillä.

Nykyisin Liigassa pelaa 15 joukkuetta, joista kukin pelaa 60 ottelua runkosarjassa. Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta pääsee suoraan puolivälieriin, sijoille 7-10 päätyneet joukkueet pelaavat pudotuspelien karsinnat paras kolmesta -periaatteella. Varsinaiset pudotuspelit pelataan paras seitsemästä -periaatteella, pronssiottelua lukuun ottamatta.

Vaikka Liiga on edelleen huomattavasti maamme toiseksi seuratuinta palloilun pääsarjaa, jalkapallon Veikkausliigaa, seuratumpi, ovat katsojakeskiarvot kuitenkin laskeneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen huipuista. Tämä johtuu tietysti pitkälti Helsingin Jokereiden siirtymisestä KHL:ään. Kriitikot ovat myös jaksaneet huomautella katsojamäärissä olevan ilmaa, sillä kaikki seurat eivät ilmoita todellisia katsojamääriä, vaan mukana luvuissa ovat esimerkiksi yhteistyökumppaneille myytyjen, mutta mahdollisesti käyttämättömien lippujen luvut.

Kritiikkiä pelin säännöistä ja tasosta

Kritiikkiä Liiga on saanut muutoinkin osakseen varsin runsaasti. Tämä toisaalta johtuu siitä, että ihmiset välittävät sarjasta ja lajista. Etenkin päähän kohdistuneiden taklausten kohdalla Liigan linjaa on usein moitittu liian lepsuksi ja vanhanaikaiseksi, etenkin modernia taitokiekkoa enemmän suosivaan NHL:ään verrattuna.

Myös pelin tasosta moni laji-ihminen on huolissaan: usein SM-liigaa pidettiin vielä 90- ja 00-luvuilla NHL:n jälkeen ehkäpä maailman toiseksi parhaana kiekkoliigana. Nyttemmin luonnollisesti isolla rahalla käynnistetty KHL on ajanut ohi, mutta Euroopassa myös Sveitsin ja Ruotsin sarjoja pidetään yleisesti hieman tasokkaampina sarjoina. Osansa kritiikistä on saanut myös runkosarjaotteluiden ja paikallispelien suuri määrä, ja toisaalta runkosarjan suhteellinen merkityksettömyys playoffeihin verrattuna.

Miksi Liiga on säilyttänyt suosionsa?

Oli tason suhteellinen tai absoluuttinen lasku sitten totta tai ei, on Liiga kuitenkin edelleen varsin suosittu ja seurattu sarja jopa Jokereiden KHL-siirtymästä huolimatta. Tähänkin voi löytää lukuisia syitä. Toisaalta katsojakeskiarvot ovat laskeneet, mutta toisaalta nykyään kaikki ottelut voi seurata suorana TV:n tai tietokoneen välityksellä.

Liiga toimii myös ponnahduslautana tasokkaampiin sarjoihin siirtyvien tulevaisuuden nimien suhteen. Siksi kotimaisella kiekkoyleisöllä onkin tilaisuus nähdä lukuisia tähtien syttymishetkiä joka kausi – ensi kaudella nämä tähdet saattavat takoa rahaa ja maaleja jo taalajäillä.

Luonnollisesti Liigalla ja sen seuroilla on myös perinteitä. Useimmilla liigapaikkakunnilla oman ”kylän” seura on todella tärkeä juttu jo paikallisen identiteetinkin kannalta. Vaikka paikallispelejä pelataankin melko runsaasti nykyisin, ei vaikkapa Rauman Lukon ja Porin Ässien kohtaaminen ole kaupunkien asukkaiden silmissä menettänyt merkitystään. Suurin osa suomalaisista osaa nimetä jonkin liigaseuran suosikikseen, vaikka ei aktiivisesti jääkiekkoa seuraisikaan.